Oma kokemukseni Escitalopram - lääkkeestä

Escitalopram Orion sisältää essitalopraamia, ja sitä käytetään masennuksen (vakavien masennustilojen) ja ahdistuneisuushäiriöiden, kuten paniikkihäiriön ja siihen mahdollisesti liittyvän julkisten paikkojen pelon, sosiaalisten tilanteiden pelon, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja pakko-oireisen häiriön hoitoon.

Escitalopram Orion on masennuslääke, joka kuuluu ryhmään nimeltä serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet). Nämä lääkkeet vaikuttavat aivojen serotoniinijärjestelmään siten, että serotoniinin määrä lisääntyy. Serotoniinijärjestelmän häiriöiden katsotaan liittyvän merkittävällä tavalla masennuksen ja muiden psyykkisten sairauksien syntyyn. 

Lähde: http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=29892&d=3097274&i=ORION+PHARMA_ESCITALOPRAM+ORION_ESCITALOPRAM+ORION+tabletti%2c+kalvop%C3%A4%C3%A4llysteinen+5+mg%2c+10+mg%2c+15+mg%2c+20+mg

Lääkkeen aloitus oli minulle iso askel, sillä yritän elää mahdollisimman luonnonmukaisesti ja olen huomannut että olen melko herkkä lääkeaineille. Jännitin lääkkeen aloitusta, sillä pelkäsin sen muuttavan luonnettani ja latistavan tunne-elämäni. Näin ei onneksi käynyt, mutta silti Escitalopramin haitat kasvoivat suuremmiksi kuin hyödyt.

Haluan jakaa kokemukseni tästä lääkkeestä, jota kokeilin suunnilleen puoli vuotta. Muistathan että lääkkeet vaikuttavat jokaiseen ihmiseen eri tavoilla, joten toisen ihmisen kokemukset eivät välttämättä tapahdu sinulle.

Lääke aloitettiin puolikkaalla tabletilla, jonka otin joka aamu aamupalan yhteydessä. Sivuvaikutuksena huomasin toisena aamuna tulleen kovan päänsäryn, huonovointisuuden, suun kuivumisen, huimauksen, levottomuuden, unettomuuden ja unenlaadun heikkemisen. Meni noin viikko ennen kuin melkein kaikki sivuvaikutukset lakkasivat.

Levottomuus ja unettomuus kuitenkin jäivät, ja ne pysyivätkin menossa mukana koko lääkekokeilun ajan. Levottomuuteni ilmeni sillä että käsien tai jalkojen piti koko ajan tehdä jotain. Hieroin käsiä yhteen ja heiluttelin jalkoja. Normaalisti olen aina ollut vain täysin normaalisti paikoillani, joten oli outoa huomata tämä ominaisuus kehossani jota en voinut kovin helposti hallita.

Escitalopram vaikutti huonolla tavalla seksielämään. Minun ei tehnyt mieli seksiä, en kiihottunut juuri yhtään joten en myöskään kostunut. Orgasmit lähtivät lätkimään, niitä oli todella, todella vaikea saada. Yleensä en saanut vaikka kuinka yritti.

Escitalopramista oli toki hyötyäkin. Se vähensi ahdistusta ja masennusta paljon, huomasin muutoksen mielialassani. Ajatuksetkin tuntuivat kirkkaammille. Oli ihanaa elää ilman jatkuvaa musertavaa ahdistusta ja tunsin iloa. Jaksoin tehdä taas asioita.

Unettomuus ja levottomuus vei kuitenkin voiton. Illalla sänkyyn mennessä jalat edelleenkin vispasivat, ajatukset juoksivat hullun lailla. Unen saamiseen meni useita tunteja. Normaalisti nukahdan todella nopeasti ja minulla on muutenkin todella hyvät unenlahjat. Tämä oli ensimmäinen kerta elämässäni kun minulla oli uniongelmia ja se oli kamalaa. Unettomuus ja lyhyet unet tarkoittavat minulle päänsärkyä ja ahdistusta, joten olin taas lähtöpisteessä. Mielialani meni huimaa vauhtia alaspäin ilman kunnollisia yöunia. Sain avuksi 3mg melatoniinia, joka auttoi unen kanssa jonkin verran. Melatoniini tekee tosin unenlaadustani huonompaa, joten sekään ei pitkällä tähtäimellä ollut paras ratkaisu. Päätimme lääkärini kanssa että lopetamme Escitalopramin hiljalleen.

Jälkeenpäin katsottuna harmittaa paljon, ettei Escitalopram sopinut minulle. Ahdistus ja masennut palasivat kuvioihin ja minun olisi tehnyt mieli aloittaa lääkkeen käyttö uudelleen, mutta unettomuus olisi vienyt minut kuitenkin taas pohjalle. Lähiaikoina saan luultavasti uuden lääkkeen kokeiluun, toivottavasti siitä olisi pitkälläkin tähtäimellä hyötyä.

Esittely

Mennään suoraan asiaan. Olen 19-vuotias nainen itä-suomesta. Masennukseni on kestänyt 3-4 vuotta, en muista tarkalleen milloin tunsin itseni ensimmäistä kertaa masentuneeksi, sillä se hiipi elämääni niin huomaamattomasti. Se jäi sydämelleni painoksi, mielelleni sumuksi. Olin ehtinyt olla masentunut ainakin kaksi vuotta ennen kuin masennukseni diagnosoitiin. 

Käyn ammattikoulua, mutta opiskeleminen on vaikeaa. En jaksa tehdä mitään, olen niin uupunut. En saa enää iloa asioista. Välillä ahdistaa niin että haluaisin vain lopettaa tämän leikin kesken. Elämän. 

Käyn säännöllisesti terapiassa, josta saan tukea elämääni. Olen kokeillut yhtä mielialalääkettä, Escitalopramia, mutta siitä oli minulle valitettavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Unettomuuteen käytän epäsäännöllisesti 3mg melatoniinia. 

Tunnustan että syön kun minua masentaa ja ahdistaa, saan ruoasta ja etenkin suklaasta hetkellisesti hyvän olon. Siksi ylipainoakin on kertynyt. Olen koulukiusattu, kiusaaminen jatkui koko peruskoulun ja kavereita en ole saanut ammattikoulustakaan vaikka niin haaveilin. 

Haaveissani on masennuksen voittaminen ja normaali elämä. Haluan kyetä opiskella itselleni toisen ammatin ja siirtyä työelämään. Tällä hetkellä se tuntuu täysin mahdottomalle ajatukselle. Haluan ostaa omakotitalon ja asua järven rannalla. Haluan nauttia elämästä sen kaikkine vastoinkäymineen. 

Blogiin aion kirjoittaa masennuksesta, ahdistuksesta, lääkkeistä ja ihmissuhteista. Elämästä.

Ja joku päivä myös siitä, miten pääsin irti masennuksesta.